Blogi – Sivu 2 – Samuli Siltanen

Kvantteja ja topologiaa Jälkikaronkassa

2025-02-26

Tulipas jälleen meuhkattua Ylen Aamussa tiedeasioista! Huomasin männäviikolla, että Microsoftin tutkijat olivat kehitelleet kvanttitietokoneeseen topologista kubittia. Omissa matematiikan opinnoissani aikoinaan tykkäsin eniten juuri topologiasta, joka on eräänlainen muodon pysyvyyden oppi. Niin rupesi heti kiinnostamaan, että mikäs se sellainen topologinen kubitti oikein on? Sini Merikallion ja Jukka Häkkisen kanssa pohdiskelimme lisäksi jään lukuisia olomuotoja sekä uudenvuodenlupausten

Alexander Meaneyn väitös

2025-01-15

Oppilaani Alexander Meaney väitteli tohtoriksi 15.1.2025. Hänen väitöskirjansa Variational Regularization Methods and Open Data for Image Reconstruction in Computed Tomography käsitteli tietokonetomografiaa.

Matemaattinen tikkupeli

2024-12-23

Kehiteltiin mun tutkimusryhmässä tikkupeli, jossa tuntematonta muotoa voi arvuutella tökkimällä sukkapuikkoja joka puolelta. Homma sai alkunsa TIeteen tiedotus ry:n apurahasta, jonka ideana oli tuottaa käänteisten ongelmien matematiikkaa havainnollistavia välineitä ja niistä kertovia videoita. Peliä kehittämässä on ollut mukana Markus Juvonen ja Heli Virtanen. Seuraavalta videolta näet, miten peli etenee. Hankkeemme periaatteena on se, että havaintovälineet

Inversio-ongelmia Jälkikaronkassa

2024-12-18

Osallistuin taas kerran Yle Aamun Jälkikaronkka-osioon 18.12.2024. Voit katsoa jakson Areenasta. Tällä kertaa poimin aiheeksi mainion käänteisen ongelman, josta ranskalainen fyysikko ja matemaatikko Jean-Baptiste Biot kirjoitti vuonna 1804. Laitan alle juttua aiheesta. Jean-Baptiste Biot, ranskalainen fyysikko ja matemaatikko, esitelmöi Kansallisinstituutin matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden luokalle vuonna 1804. Kyseessä oli “Lämmön etenemistä käsittelevä tutkielma”. Tämä tutkimus

Esitelmä valokuvien matematiikasta New Yorkissa

2024-09-12

Minulla oli ilo pitää New Yorkin matikkamuseossa yleistajuinen esitelmä 12.9.2024. Aiheena oli valokuvien matematiikka, jonka tällä kertaa tulkitsin kuvien pikseliarvojen muuttamisena niin, että kuva kohenee toivotulla tavalla. Voit kurkata esitelmäkalvojani täällä: PDF 74MB

Kuvanpakkaus aallokkeilla

2024-09-09

Aallokemuunnos (engl. wavelet transform) saavutti kypsyyden 1990-luvulla ja on sen jälkeen osoittautunut hyödylliseksi matemaattiseksi työkaluksi. Digitaalisten kuvatiedostojen pakkaus eli puristaminen pienempään levytilaan on yksi aallokkeiden monista supervoimista. Tein aiheesta videon, jossa vertailen aallokepohjaista pakkausta jpg-kuvamuodon taustalla olevaan kosinimuunnokseen. Video on osa supersuosittua “Matematiikan ihmeitä” -sarjaani.

Jälkikaronkan sienet, kyyneleet ja desimaalipisteet

2024-02-28

Ylen aamussa turistiin tällä kertaa sienistä, kyyneleistä ja desimaalipilkun historiasta. Katso jakso YLE Areenasta. Intialaiset joki-ja kosteikkotutkijat löysivät hiljattain Intian Länsi-Ghatsin alueelta eläinbongausretkellään elävän sammakon, josta kasvoi sieni. Muissakin eliöissä, esimerkiksi kasveissa, asustaa sieniä. Joskus kyseessä on molempia hyödyttävä symbioosi, välillä taas ihan puhdas loisiminen. Muurahaiselle voi osua karmea kohtalo, jos Cordyceps-sieni valtaa sen. Sieni

Ötökkäakatemian Wikipediapaja

2024-02-24

Osallistuin lauantaina 24.2.2024 Ötökkäakatemian järjestämään Wikipediapajaan. Siellä sain hyvää oppia Wikimedian ja Wikipedian toimintaperiaatteista ja tuotin hämähäkkiaiheista sisältöä. Upouusia Wikipediasivuja:

Jälkikaronkassa tekoälyn vuosikatsaus

2023-12-20

Pohdiskelua tekoälyn uutuuksista eri tieteenalojen kanteilta. Katso Areenasta.

Samuli Siltanen, Jukka Häkkinen, Anne Liljeström ja Mikael Niku Tiedekulmassa 21.11.2023

Studia Generalia kohtasi Jälkikaronkan

2023-12-04

Helsingin yliopiston Studia Generaliassa on ollut syyskaudella 2023 teemana vapaus. Se on yksi HY:n neljästä arvosta. Marraskuun 21. päivä Tiedekulman lavalle asteli Ylen Jälkikaronkasta tuttu asiantuntijaporukka: psykologi Jukka Häkkinen, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström sekä kehitysbiologi Mikeal Niku. Itse toimin puheenjohtajana. Mikael päräytti tilaisuuden käyntiin puheenvuorolla, joka alkoi Maapallon elämän alkusavuista ja päätyi pohtimaan Fermin paradoksia