Minulla oli ilo pitää New Yorkin matikkamuseossa yleistajuinen esitelmä 12.9.2024. Aiheena oli valokuvien matematiikka, jonka tällä kertaa tulkitsin kuvien pikseliarvojen muuttamisena niin, että kuva kohenee toivotulla tavalla. Voit kurkata esitelmäkalvojani täällä: PDF 74MB
Aallokemuunnos (engl. wavelet transform) saavutti kypsyyden 1990-luvulla ja on sen jälkeen osoittautunut hyödylliseksi matemaattiseksi työkaluksi. Digitaalisten kuvatiedostojen pakkaus eli puristaminen pienempään levytilaan on yksi aallokkeiden monista supervoimista. Tein aiheesta videon, jossa vertailen aallokepohjaista pakkausta jpg-kuvamuodon taustalla olevaan kosinimuunnokseen. Video on osa supersuosittua “Matematiikan ihmeitä” -sarjaani.
Ylen aamussa turistiin tällä kertaa sienistä, kyyneleistä ja desimaalipilkun historiasta. Katso jakso YLE Areenasta. Intialaiset joki-ja kosteikkotutkijat löysivät hiljattain Intian Länsi-Ghatsin alueelta eläinbongausretkellään elävän sammakon, josta kasvoi sieni. Muissakin eliöissä, esimerkiksi kasveissa, asustaa sieniä. Joskus kyseessä on molempia hyödyttävä symbioosi, välillä taas ihan puhdas loisiminen. Muurahaiselle voi osua karmea kohtalo, jos Cordyceps-sieni valtaa sen. Sieni
Osallistuin lauantaina 24.2.2024 Ötökkäakatemian järjestämään Wikipediapajaan. Siellä sain hyvää oppia Wikimedian ja Wikipedian toimintaperiaatteista ja tuotin hämähäkkiaiheista sisältöä. Upouusia Wikipediasivuja:
Pohdiskelua tekoälyn uutuuksista eri tieteenalojen kanteilta. Katso Areenasta.
Helsingin yliopiston Studia Generaliassa on ollut syyskaudella 2023 teemana vapaus. Se on yksi HY:n neljästä arvosta. Marraskuun 21. päivä Tiedekulman lavalle asteli Ylen Jälkikaronkasta tuttu asiantuntijaporukka: psykologi Jukka Häkkinen, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström sekä kehitysbiologi Mikeal Niku. Itse toimin puheenjohtajana. Mikael päräytti tilaisuuden käyntiin puheenvuorolla, joka alkoi Maapallon elämän alkusavuista ja päätyi pohtimaan Fermin paradoksia
Mulla on työn alla tutkimusryhmän kanssa video, jossa esittelemme aaltoliikkeen matematiikkaa ja näytämme, miten kotikonstein saa rakennettua aiheeseen liittyvän havaintovälineen. Viikko sitten kokeilimme keksintöämme Harppi-festareilla Maunulan matikkalukiossa Heli Virtasen ja Markus Juvosen kanssa. Siellä tuli nuorisolta mahtavaa palautetta, kuten aina. Erityisen hyvä kysymys pamahti pöytään puolen tunnin aaltodemoilun jälkeen: missä se matikka oikein on? Ja
Kävin matikan ja luonnontieteen opettajien kanssa turisemassa Kokkolan Koulutuspäivillä. Olikin mahtireissu! Opin kaikenlaista uutta esimerkiksi mahdollisuuksista sisällyttää Python-ohjelmointia yläkoulun matikantunneille ja tekoälypohjaisesta matikkamallintimesta nimeltä H2O. Itse pidin esitelmän tekoälystä ja sen taustalla pyörivästä matematiikasta. Ensimmäisessä osassa puhetta rakentelimme ChatGPT-mäisiä virkkeitä käyttämällä Kiljusen herrasväki -kirjaa pohjana. Tässä esitelmäkalvot (ppt 50MB). Toisessa osassa kerroin kuviin liittyvistä tekoälyjutuista
Katso jakso Areenasta tämän linkin takaa. Tieteessä jaetaan paitsi Nobel-palkintoja, myös astetta rennompia Ignobeleita. Nimi on sanaleikki, joka viittaa englannin kielen sanaan ignoble eli suurinpiirtein kunniaton. Ajatuksena on palkita oikea tieteellinen tulos, joka ensin huvittaa mutta sitten panee ajattelemaan. Suomalainen Merita Turunen oli osa palkittua tutkimusryhmää, joka valaisi kiehtovaa jamais vu -ilmiötä. Siinä jotakin sanaa
Kävin Helsingin työväenopistossa Kalliossa pitämässä esityksen tekoälystä. Aiheina olivat 1. ChatGPT, 2. hermoverkkomallien matematiikka,3. kuvankäsittely konvoluutiohermoverkoilla. Ensimmäisessä osassa tutustuimme siihen, miten mistä tahansa kirjasta voi askarrella oman yksinkertaisen ChatGPT:n eli “tekoälyn”, joka tuottaa uusia virkkeitä valitun tekstin pohjalta. Näin se menee: ota mikä tahansa sana kirjan alusta. Se on uuden virkkeemme ensimmäinen sana. Etsi ensimmäisen
