Kehiteltiin mun tutkimusryhmässä tikkupeli, jossa tuntematonta muotoa voi arvuutella tökkimällä sukkapuikkoja joka puolelta. Homma sai alkunsa TIeteen tiedotus ry:n apurahasta, jonka ideana oli tuottaa käänteisten ongelmien matematiikkaa havainnollistavia välineitä ja niistä kertovia videoita. Peliä kehittämässä on ollut mukana Markus Juvonen ja Heli Virtanen. Seuraavalta videolta näet, miten peli etenee. Hankkeemme periaatteena on se, että havaintovälineet
Osallistuin taas kerran Yle Aamun Jälkikaronkka-osioon 18.12.2024. Voit katsoa jakson Areenasta. Tällä kertaa poimin aiheeksi mainion käänteisen ongelman, josta ranskalainen fyysikko ja matemaatikko Jean-Baptiste Biot kirjoitti vuonna 1804. Laitan alle juttua aiheesta. Jean-Baptiste Biot, ranskalainen fyysikko ja matemaatikko, esitelmöi Kansallisinstituutin matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden luokalle vuonna 1804. Kyseessä oli “Lämmön etenemistä käsittelevä tutkielma”. Tämä tutkimus
Minulla oli ilo pitää New Yorkin matikkamuseossa yleistajuinen esitelmä 12.9.2024. Aiheena oli valokuvien matematiikka, jonka tällä kertaa tulkitsin kuvien pikseliarvojen muuttamisena niin, että kuva kohenee toivotulla tavalla. Voit kurkata esitelmäkalvojani täällä: PDF 74MB
Aallokemuunnos (engl. wavelet transform) saavutti kypsyyden 1990-luvulla ja on sen jälkeen osoittautunut hyödylliseksi matemaattiseksi työkaluksi. Digitaalisten kuvatiedostojen pakkaus eli puristaminen pienempään levytilaan on yksi aallokkeiden monista supervoimista. Tein aiheesta videon, jossa vertailen aallokepohjaista pakkausta jpg-kuvamuodon taustalla olevaan kosinimuunnokseen. Video on osa supersuosittua “Matematiikan ihmeitä” -sarjaani.
Ylen aamussa turistiin tällä kertaa sienistä, kyyneleistä ja desimaalipilkun historiasta. Katso jakso YLE Areenasta. Intialaiset joki-ja kosteikkotutkijat löysivät hiljattain Intian Länsi-Ghatsin alueelta eläinbongausretkellään elävän sammakon, josta kasvoi sieni. Muissakin eliöissä, esimerkiksi kasveissa, asustaa sieniä. Joskus kyseessä on molempia hyödyttävä symbioosi, välillä taas ihan puhdas loisiminen. Muurahaiselle voi osua karmea kohtalo, jos Cordyceps-sieni valtaa sen. Sieni
Osallistuin lauantaina 24.2.2024 Ötökkäakatemian järjestämään Wikipediapajaan. Siellä sain hyvää oppia Wikimedian ja Wikipedian toimintaperiaatteista ja tuotin hämähäkkiaiheista sisältöä. Upouusia Wikipediasivuja:
Pohdiskelua tekoälyn uutuuksista eri tieteenalojen kanteilta. Katso Areenasta.
Helsingin yliopiston Studia Generaliassa on ollut syyskaudella 2023 teemana vapaus. Se on yksi HY:n neljästä arvosta. Marraskuun 21. päivä Tiedekulman lavalle asteli Ylen Jälkikaronkasta tuttu asiantuntijaporukka: psykologi Jukka Häkkinen, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström sekä kehitysbiologi Mikeal Niku. Itse toimin puheenjohtajana. Mikael päräytti tilaisuuden käyntiin puheenvuorolla, joka alkoi Maapallon elämän alkusavuista ja päätyi pohtimaan Fermin paradoksia
Mulla on työn alla tutkimusryhmän kanssa video, jossa esittelemme aaltoliikkeen matematiikkaa ja näytämme, miten kotikonstein saa rakennettua aiheeseen liittyvän havaintovälineen. Viikko sitten kokeilimme keksintöämme Harppi-festareilla Maunulan matikkalukiossa Heli Virtasen ja Markus Juvosen kanssa. Siellä tuli nuorisolta mahtavaa palautetta, kuten aina. Erityisen hyvä kysymys pamahti pöytään puolen tunnin aaltodemoilun jälkeen: missä se matikka oikein on? Ja
Kävin matikan ja luonnontieteen opettajien kanssa turisemassa Kokkolan Koulutuspäivillä. Olikin mahtireissu! Opin kaikenlaista uutta esimerkiksi mahdollisuuksista sisällyttää Python-ohjelmointia yläkoulun matikantunneille ja tekoälypohjaisesta matikkamallintimesta nimeltä H2O. Itse pidin esitelmän tekoälystä ja sen taustalla pyörivästä matematiikasta. Ensimmäisessä osassa puhetta rakentelimme ChatGPT-mäisiä virkkeitä käyttämällä Kiljusen herrasväki -kirjaa pohjana. Tässä esitelmäkalvot (ppt 50MB). Toisessa osassa kerroin kuviin liittyvistä tekoälyjutuista
