Aika ajoin minulla on kunnia toimia Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valmistujaisjuhlissa seremoniamestarina. Varadekaanina minulle kuuluu juhlapuheen pito sekä pienen valmistujaislahjan ojentaminen. Todistuksia ei enää anneta tällaisessa tilaisuudessa, koska ne hoituvat nykypäivänä sähköisesti.
Kesäkuun 2025 valmistujaisiin osallistui ennätysmäärä tuoreita kandeja, maistereita, lisensiaatteja sekä tohtoreita. Taisi olla peräti toista sataa ruusun hakijaa paikalla päärakennuksen ylväässä juhlasalissa. Englanninkielisen Bachelor of Science -kandiohjelman porukalla oli erityisen vaikuttava ryhmähenki: jokainen heistä saapui ruusutettavaksi aplodien ja kiljahdusten saattelemana.
Valitsin jälleen puheeseeni tieteen huikeutta ja tulevaisuudenuskoa. Puhe alla iloksenne suomeksi; juhlassa luin jotkut osiot englanniksi ja jotkut ruotsiksi. Onnea vielä valmistuneille!
Samuli Siltasen juhlapuhe 11.6.2025
Arvoisat tuoreet kandidaatit, maisterit ja tohtorit, hyvä yleisö, tervetuloa Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valmistujaisjuhliin!
Nykypäivänä tieteen saavutukset kuuluvat niin tiiviisti arkeemme, ettemme aina edes huomaa niitä. Ajatellaan vaikka vuotta 1925. Millaisia uutuuksia tiede tarjoili vuosisadan aikana?
Aloitetaan keittiöstä. Mikroaaltouuni keksittiin vuonna 1945, ja teflon patentoitiin vuonna 1938. Sata vuotta sitten niitä ei voinut kuvitellakaan, ja nykyään ne tuovat fysiikan ja kemian kosketuksen melkein joka kotiin. Fine dining -ravintolakeittiöiden peruskone PacoJet kehitettiin 1980-luvulla. Sen terät viistävät jäisestä massasta ohkaisia siivuja, tuottaen sileimmät mousset ja pehmeimmät jäätelöt. Sellainenhan olisi mahtava itselläkin, mutta useamman tonnin hinta pakottaa harkitsemaan. Mutta kuka tietää, ehkä sovelletun matematiikan tutkimukseni vie vielä suuntaan, jossa PacoJet on laboratoriossani välttämätön?
Lääketieteen puolella luonnontiede näyttää kyntensä vielä ruuanlaittoakin väkevämmin. Otetaan esimerkiksi vaikka positroniemissiotomografia, jolla syöpä saadaan näkyviin. Siinä potilaan verenkiertoon laitetaan sokeria, jonka molekyylissä yksi hydroksyyliryhmä on korvattu radioaktiivisella fluori-18:lla. Tuo ravintoaine päätyy ahnaan syöpäsolun luokse, mutta ei kelpaa sen ravinnoksi. Kun fluoriatomi betahajoaa, ilmoille lennähtää positroni eli antielektroni, joista niistäkään ei mitään tiedetty sata vuotta sitten. Positroni törmää elektroniin ja tuo vastakohtapari muuttuu puhtaaksi energiaksi. Vastakkaisiin suuntiin sinkoaa kaksi gammafotonia, jotka säteilyilmaisin huomaa. Vielä tarvitaan 1990-luvun matematiikkaa ja 1940-luvun ideoiden pohjalta rakennettu tietokone, niin lääkäri näkee kuvasta missä syöpä luuraa.
Ja entäs navigointi? Maantieteen voi yhdistää satelliittiteknologiaan, jonka GPS-laskenta hyödyntää suhteellisuusteoriaa. Muutama matemaattinen algoritmi, jotka moderni tietokonearkkitehtuuri toteuttaa, ja voilá! Perille pääset. (Kunhan pidät arkijärjen mukana etkä tee kuten yksi kuski vuonna 2013. Hän oli poimimassa kaveria Brysselin lentokentältä, seurasi navigaattoria sokeasti ja päätyi Euroopan halki Kroatiaan. Ajo kesti 60 tuntia. Tarinan opetus: muista ajatella!)
Satavuotinen teknologian esiinmarssi ei toki ole pelkästään onnen airut. Riesanamme on ilmaston lämpeneminen ja monet muut edistyksen varjopuolet. Mutta niidenkin kanssa pärjääminen ja niiden korjaaminen vaativat luonnontieteen osaamista.
Ja juuri te valmistuneet tässä salissa ovat ne, jotka keksivät uudet hämmästyttävät laitteet ja jotka löytävät keinot päästä kestävään tulevaisuuteen. Nuo keinot perustuvat Kumpulan oppeihin: fysiikkaan, maantieteeseen, geologiaan, matematiikkaan, ilmakehätieteeseen, tietojenkäsittelytieteeseen, kemiaan ja tilastitieteeseen. Te olette opinnoissanne perehtyneet tuoreimpaan tutkittuun tietoon ja voitte sen kautta rakentaa parempaa maailmaa, minne ikinä tästä jatkattekin. Onnea matkaan!
Vaikka ettehän te onnea tarvitse. Luonnontieteen osaajat pärjäävät aina. Jos vaikka tällaisena juhlapäivänä tarvittaisiin ilotulitusta, mutta raketteja ei juuri nyt myydä missään, voitte ottaa kemian tueksenne. Mitä sanookaan Kotikemistin reseptikirja vuodelta 1956? Saat komean punaisen liekin sulattamalla sellakkaa, sekoittamalla siihen strontiumnitraattia ja antamalla seoksen kovettua. Jauha se ja lisää magnesiumjauhetta. Tulta kehiin, ja juhla voi alkaa!
Vielä kerran onnea ja tieteen iloa!
