Vaaksiaishämähäkit
Vaaksiaishämähäkit (heimo Pholcidae) pärjäävät Suomessa vain sisätiloissa.
Hämähäkit
Kiitohämähäkit
Pisauridae-heimo elvistelee Suomen suurimmalla lajilla: raitarantuli (Dolomedes fimbriatus) on komea tummanruskea peto, jonka kylkiä koristavat vaaleat raidat.
Pallohämähäkit
Theridiidae-heimon pallohämähäkit ovat todella moninaisia. Valkohelmikki (Enoplognatha ovata) on minttukarkin näköinen vaalea pallura, jossa usein on aniliininpunaisia raitoja.
Sauvaristihämähäkit
Heimo Tetragnathidae. Neljä sukua: sauvakit (Tetragnatha), aukokit (Metellina), luola-aukokit (Meta) ja leuakit (Pachygnatha). Nämä otukset kutovat vastaavan ratasverkon kuin ristihämähäkitkin, mutta eivät pystysuoraan vaan 45 asteen kulmaan. Lisäksi verkon keskiosassa on aukko, kun taas ristihämähäkeillä keskellä on verkkohässäkkä. “Tetragnatha” tarkoittaa sananmukaisesti “nelileukainen”. Syyn ymmärtää katsoessaan sauvakkia altapäin.
Ristihämähäkit
Heimo Araneidae. Nuo tutut ratasverkon kutojat. Kuuluisimpana aitoristikki (Araneus diadematus), jonka varmaankin jokainen on nähnyt.
Rapuhämähäkit
Heimo Thomisidae ottaa voiton hämähäkkien yrmeyskisassa. Xysticus-suvun ravukit näyttävät aina pahantuulisilta!
Riippuhämähäkit
Heimo Linyphiidae. Suuri lempparini! Sisältää noin 200 lajia, jotka paljaalla silmällä näyttävät aivan samalta tummanruskealta millin kokoiselta ötökältä. Niiden tunnistaminen vaatii tehokkaan mikroskoopin ja paljon viitseliäisyyttä. Ja ne mulla on.
Hyppyhämähäkit
Nämä veijarit ovat hämähäkkimaailman älyköitä. Hypykin kun ottaa kädelleen, se katsoo silmiin ja ponnahtelee kuin marakatti. Väkisinkin tuntuu siltä, että jokin fiksunpuoleinen olio sieltä kurkistelee. Huolelliset laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt hyppyhämähäkit kykenevät kolmiulotteiseen reittisuunnitteluun sekä oppivaan ja mukautuvaan saalistamiseen.